 |
|
|
|
Siperianhusky
|
FAQ - usein kysyttyä
Siperianhuskeissa on paljon kysymyksiä herättäviä kysymyksiä - useimmiten kysytäänkin siperianhuskyn hankintaan liittyviä kysymyksiä, mutta toisinaan myös linjaeroista, erilaisista termeistä ja -nimityksistä. Sivun tarkoitus olisikin selventää vähän näitä joskus kuumiakin ristiriitoja aiheuttavia aiheita. Jos sinulla on kysymys, joka mielestäsi ansaitsisi paikkansa täällä, ota reippaasti yhteyttä, etusivulta löytyvät yhteystiedot. Vaikka linjat ym. aiheuttavatkin ristiriitoja, eripuraa ja toisinaan myös potaskan puhumista tämän rodun sisällä, ei tällaisia asioita pitäisi murehtia vaan reippaasti lähteä mukaan siperianhusky harrastajien touhuihin. SHS eli Suomalainen Siperianhusky Seura ry edustaa kaikkia siperianhuskeja karvoihin katsomatta ja rotujärjestön kotisivuilta löydätkin samanhenkistä, mukavaa ja reipasta porukkaa vaikkapa treenikavereiksi!
Kysymykset listattuina:
Millaiselle ihmiselle siperianhusky sopii?
|
|
Yleistä |
|
|
▪ Millaiselle ihmiselle siperianhusky sopii? Siperianhusky on alkukantainen, arktinen rekikoira. Ihminen, joka ymmärtää, mitä tällainen koira vaatii elääkseen onnellisen elämän, alkaa olemaan jo jäljillä siitä, millaiselle ihmiselle tämä rotu sopii. Siperianhusky on voimakkaasti laumakoira, joten jos joutuisit jättämään siperialaisen pitkiksi ajoiksi yksin (esim. työpäivä), ei siperianhusky välttämättä ole sopiva valinta. Siperianhuskeja olisi hyvä olla vähintään kaksi ja kahden koiran pito vaatii jo vähän enemmän resursseja kuin yhden. Siperianhusky ei myöskään sovi sohvakoiraksi. Siperialainen haluaa aktiviteettejä ja tekemistä. Siperianhusky sopii moneen harrastukseen, mutta jos aikomuksena ei ole harrastaa siperialaiselle ominaista työtä, miksi pitää hankkia rekikoirarotu? Silloin tällöin syntyy koiria, joista ei varttuessaan ole rekikoiriksi. Tällaiset koirat sopivat paremmin valjakkoharrastuksen ulkopuolelle ja näitä kannattaa harkita jos omana kiinnostuksena ei ole valjakkourheilu. [kts. Luonne -artikkeli]
Asuintilan määrä ei oikeastaan ole ratkaiseva tekijä, vaan ennemminkin osa kasvattajista kieltäytyy myymästä koiraa kerrostaloon ihan muiden syiden vuoksi. Näitä ovat mm. siperianhuskyn äänivalikoima. Siperialainen ulvoo, huutaa, kiljuu, rääkyy jos sille päälle sattuu. Kerrostalossa naapuritkin tulisi ottaa huomioon, kaikki heistä ei nimittäin välttämättä ymmärrä siperialaisia sulosävelmiä. Lisäksi tulisi etukäteen miettiä, millaiset valjakkourheilu/ulkoilu mahdollisuudet elinympäristöstä löytyy.
Ei. Siperianhuskyn voi ottaa myös "sisäkoiraksi", mutta on muistettava ihan samalla tavalla aktivointi kuin tarhassakin asuvalle koiralle. Tarhan plussapuolena on ulkoilma, mahdollisuus tutkailla ympäristöä, temmeltää lajitovereiden seurassa, sisätiloissa taas koira saa olla jatkuvasti ihmisten seurassa mutta joskus talot ovat niin lämmitettyjä että siperialaiselle tulee niissä kuuma. Leikkimisen mahdollisuudet ovat sisätiloissa myös pienet, eli koirien on aina odotettava omistajaa.
Yksilökysymys. On huskeja, jotka ovat tottuneet elämään kissan kanssa parhaina kaveruksina ja on tapauksia, jossa siperialaisesta on luovuttu sen takia, että se ei jättänyt kissaa rauhaan vaan on yrittänyt saada tätä hengiltä. Omakohtaisena kokemuksena en kehota tutustuttamaan siperialaista pieneläimiin, isompi kanikin voi siperialaisesta näyttää maukkaalta välipalalta. Eristämällä pieneläimet huoneeseen johon siperialainen ei pääse, vältytään jo monelta ikävältä tapaukselta. Yllätysten mahdollisuus on myös suuri, eli vaikka aiemmin kissa ja husky olisivat olleet parhaita kavereita, husky on kuitenkin eläin, eikä näitä kahta pitäisi jättää valvomatta samaan tilaan.
Tämä on täysin kasvattajakohtainen asia. Siperianhuskien hinnat vaihtelevat kovasti ja etenkin ulkomailla siperialaiset ovat hinnakkaampia. Normaali, suomessa syntynyt siperianhusky on yleensä 600-1000 euroa. Hintaan voi vaikuttaa vanhemmat (niiden menestys, piirteet ym) pentujen määrä ja se, mitä sopimuksia kauppakirjan mukaan kirjoitetaan. Normaali rotukoira Suomessa maksaa 800-1400 euroa joten korkeatasoisesta siperianhuskystä kannattaa maksaa...
Tähän ei taida varsinaista "kyllä" tai "ei" vastausta olla. On yksilöllistä, mikä rotu allergisoi enemmän kuin toinen. Siperianhuskyllä on valtava karvanlähtö ja karvaa pitäisi tuolloin olla jatkuvasti siivoamassa jos mielii, ettei karva leviäisi. Karvanlähdön aikaan koira voi myös hilseillä normaalia enemmän. Siperialainen EI ole allergisoimaton rotu ja jos ihmisellä on paha allergia, ei edes ulkokoiraksi ottaminen ratkaise välttämättä ongelmaa. Koira on kuitenkin otettava sisälle asumaan jos se sattuu esimerkiksi sairastumaan. Myöskään pikkupentua ei voi pitää ulkona vaan sen on saatava kasvaa sisällä.
|
|
|
Sukulinjat |
|
|
▪ Mitä eri linjoja siperianhuskeissa on? Siperianhuskeissa löytyy kaksi "päälinjaa" jotka on nimitetty käyttölinjaksi ja näyttelylinjaksi. Näiden sisältä löytyy useita eri sukulinjoja. Eli, esimerkiksi käyttölinjaisia kasvattaa Alaskan's Of Anadyr -kennel, joka on tehnyt maineikasta kasvatustyötä jo niin pitkään, että heidän kasvatustyöstään puhutaan jo omana sukulinjana. Muita käyttösukulinjoja ovat mm. Igloo Pak ja Zero. Näyttelylinjaisia sukulinjoja ovat mm. Innisfree, Karnovanda ja Monadnock. Sukulinjoista on tehty hyvin selvittävä PDF tiedosto, katso se klikkaamalla tästä.
▪ Miten linjat eroavat toisistaan ulkonäöllisesti? Ulkonäöllisiä eroja ovat mm. luuston ja turkin vahvuus (näyttelylinjaisilla turkki on usein pidempää ja luusto raskaampaa) väritykset (näyttelylinjoissa yleisimpinä vain musta-, puna-, ja harmaavalkoisia koiria symmetrisellä värikuvioinnilla) raajakorkeus (näyttelylinjaisilla on matalammat raajat). Kuitenkin täytyy aina muistaa, että hyvä siperianhusky on hyvä siperianhusky, oli se mitä linjaa tahansa.
▪ Mikä linja sopii parhaiten seurakoiraksi? Onko totta, että näyttelylinjaiset ovat pehmeämpiä ja helpompia luonteeltaan? Mikään linja ei sovi jalanlämmikkeeksi/sohvakoiraksi paremmin kuin toinen. Eli ts. pelkäksi seurakoiraksi ei sovi mikään siperianhuskyn linja. Näyttelylinjaiset eivät ole pehmeämpiä, oman kokemuksen mukaan voisin väittää toisinpäin. Käyttölinjaiset, joita olen tavannut, ovat olleet omia näyttelylinjaisiani nöyrempiä ja pehmeämpiä. Käyttölinjaisissa en ole tavannut ihmisiä kohtaan dominanssia osoittavia koiria, sen sijaan näyttelylinjoissa kylläkin. Kuitenkin jokainen koira on yksilö ja vanhempien luonteesta voi jo vähän arvailla, millainen pennusta mahtaa kasvaa.
Englanniksi nimitykset ovat usein racing line ja show line. Käyttölinjasta käytetään myös suoraa käännöstä eli working lineä (mm. Britanniassa).
Kilpalinja nimitystä käytetään myös Suomessa, mutta yleisesti (kuten monissa muissakin roduissa) kun puhutaan työskentelyyn jalostetusta koirakannasta, puhutaan käyttö- tai työlinjasta. Ihan samalla lailla voi koirat kilpailla esimerkiksi paimennuksessa, eikä paimennukseen jalostettuja koiria sanota kilpalinjaisiksi. Kaikki käyttölinjaisia kasvattavat eivät edes kilpailuissa käy sen enempää, puhumattakaan siitä että tavoitteena olisi aina voittaa monirotuiset vauhtihirmut.
EI tarkoita. Oli siperianhusky mitä sukulinjaa tahansa, sitä voidaan käyttää työkoirana edelleen. Toki tietyt ominaisuudet vaikuttavat positiivisesti/negatiivisesti työkykyyn mutta mikään nimitys ei sulje pois toista ominaisuutta. Eli, eihän näyttelylinjankaan siperianhuskyt ole ainoita, jotka käyvät näyttelyissä!
Se tarkoittaa sitä että tämän sanoja ei oikein ole sisäistänyt termejä eikä mahdollisesti ymmärrä niiden tarkoitustakaan. Kilpakoira tässä tapauksessa on koira, joka kilpailee valjakkokisoissa. Kilpakoiran tehtävä on vetää valjakon muiden koirien kanssa rekeä. Koira, joka vetää rekeä, on rekikoira. Rotumääritelmässä sanotaan, että siperianhuskyn käyttötarkoitus on rekikoira. Miksi ihmeessä siis kilpakoira ei olisi rekikoira? Koiralle sillä ei ole väliä, vetääkö se kilpailuissa vai ei. Se vain tekee työnsä rekikoirana. Sama asia olisi alkaa nimittämään retkeilyyn tähtäävää koirakantaa "retkeilykoiriksi". Eihän siperianhuskyn alkuperäinen käyttötarkoitus ole retkeilykoira? Kyse on tässäkin vain sananvääntelyistä, millä ilmeisesti halutaan antaa "hieman" väärä kuva toisten koirista.
▪ Mikä linja on lähimpänä alkuperäistä tyyppiä? Ei mikään. Jo Siperiassa on tyyppivaihtelua ollut ja kun siperialaisia vetokoiria tuotiin Yhdysvaltojen puolelle, oli niissäkin isojakin eroja keskenään. Lisää tästä voi lukea historia -artikkeleista ja myös kuvakin on linkitetty ikään kuin "todisteeksi" tästä. On täyttä puppua väittää jonkun linjan olevan enemmän rotumääritelmän mukainen/alkuperäisempi kuin toinen! Kasvattajat, jotka tällaista väittävät, ovat todennäköisesti etsimässä vain pennunostajia syöttämällä heille pajunköyttä arktisista, historiaa hehkuvista koirista ja työntäen filmiteollisuuden tuomaa mielikuvaa "oikeasta rekikoirasta".
▪ Onko totta, että käyttölinjaiset ovat sekarotuisia? On yhtä totta kuin se, että showlinjaiset olisivat sekarotuisia. Ennen kuin rekisteröintikirjat suljettiin, siperialaisiin on voinut sekoittua periaatteessa ihan mitä tahansa, eikä meillä ole ikävä kyllä ketään joka voisi todistaa jonkun sukulinjan puhdasrotuisemmaksi kuin toisen. On vain luotettava siihen, että sukutauluihin merkityt koirat ovat todellakin ne, mitkä sinne on merkitty ja että ne ovat puhdasrotuisia.
▪ Olen kuullut, että käyttölinjaisilla on usein luppakorvat ja että niiden runko on vinttikoiramainen. Pitääkö se paikkaansa? En ole eläessäni törmännyt kuin kahteen huskyyn, joilla korva on jäänyt lupalle ja toinen näistä on kaikkea muuta kuin käyttölinjainen. Sana USEIN antaa todella virheellisen tiedon käyttösukuisista koirista, sillä tällainen luppakorvaisuus ei todellakaan ole yleistä. Vinttikoiramaisella rungolla ilmeisesti viitataan laukkatyyppiseen rakenteeseen, "suhteettoman" korkeisiin raajoihin ja kuivaan runkoon. Sekään ei ole käyttölinjoissa yleistä. Karvanlähtöaikana voivat jotkut koirat, niin käyttö- kuin näyttelylinjassakin, näyttää erikoisilta, suorastaan koomisilta, mutta hyvin harvoin näkee niin virheellistä runkoa, että sitä voisi sanoa vinttikoiran rungoksi. Huomaathan, että kesken kehityksen olevaa koiraa ei pitäisi arvostella täysikasvuisen määritelmillä. Siperianhusky on lisäksi hitaasti kehittyvä rotu ja se saattaa olla täydessä "massassa" vasta kolmevuotiaana.
|
