rotumääritelmät
Nykyinen rotumääritelmä
Alkuperämaa: Yhdysvallat
Siberian Husky nro 270
FCI:n ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit (alaryhmä 1)
(AKC 1991, FCI 2.2.1995, käännös SKL-FKK 23.10.95)
KÄYTTÖTARKOITUS:
Rekikoira
YLEISVAIKUTELMA:
Siperianhusky on keskikokoinen, nopeasti ja keveästi liikehtivä
käyttökoira, jonka liikkeet ovat vapaat ja joustavat. Sen kohtuullisen
tiivis runko, tiheä karvapeite, pystyt korvat ja tuuheakarvainen häntä
viittaavat rodun pohjoiseen alkuperään. Sen luonteenomainen liikunta on
sulavaa ja ilmeisen vaivatonta. Se työskentelee alkuperäisessä
tehtävässään valjaissa erittäin kyvykkäästi, vetäen kevyttä kuormaa
kohtalaisella nopeudella pitkiä matkoja. Voiman, nopeuden ja kestävyyden
tasapaino näkyy rungon mittasuhteissa ja rakenteessa. Urokset ovat
urosmaisia, mutta eivät koskaan karkeita, nartut narttumaisia, olematta
kuitenkaan rakenteeltaan heiveröisiä. Hyvässä kunnossa oleva, kiinteä- ja
hyvälihaksinen siperianhusky ei ole ylipainoinen.
MITTASUHTEITA:
Sivusta katsoen rungon pituus mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen
on hieman säkäkorkeutta suurempi.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:
Ystävällinen ja lempeä, mutta myös valpas ja seurallinen. Rodulla ei ole
vahtikoiran omistushalua, se ei ole liian epäluuloinen vieraita kohtaan
eikä tappelunhaluinen. Täysikasvuinen koira voi olla jossain määrin
pidättyväinen ja omanarvontuntoinen. Sen älykkyys, käsiteltävyys ja
innokkuus tekevät siitä miellyttävän seuralaisen ja työskentelyhaluisen
käyttökoiran.
PÄÄ
ILME:
Valpas, mutta ystävällinen ja tarkkaavainen, jopa ilkikurinen.
KALLO:
Keskikokoinen ja suhteessa runkoon, päälaki hieman pyöristynyt. Kallo
kapenee leveimmästä kohdasta silmiä kohden.
OTSAPENGER:
Selvästi erottuva. Kuononselkä on suora otsapenkereestä kuonon kärkeen
asti.
KIRSU:
Harmailla, ruskeansävyisillä ja mustilla koirilla musta, kuparinvärisillä
koirilla maksanruskea. Puhtaanvalkoisilla koirilla kirsu voi olla
lihanvärinen. "Lumikirsu" vaaleanpunaisin merkein on sallittu.
KUONO-OSA:
Keskipitkä, etäisyys kuonon kärjestä otsapenkereeseen sama kuin etäisyys
otsapenkereestä niskakyhmyyn. Kuono on keskileveä kaveten vähitellen
kirsua kohti, kuononkärki ei ole terävä eikä neliömäinen.
HUULET:
Hyvin pigmentoituneet ja tiiviit.
PURENTA:
Leikkaava purenta.
SILMÄT:
Mantelinmuotoiset, kohtalaisen kaukana toisistaan ja hieman vino-
asentoiset. Silmät voivat olla väriltään ruskeat tai siniset, keskenään
eriväriset tai sekaväriset silmät sallitut.
KORVAT:
Keskikokoiset, kolmion muotoiset, lähellä toisiaan ja korkealle
kiinnittyneet. Paksut, tiheäkarvaiset, takaosastaan hieman kaartuvat,
tanakasti pystyssä, kärjet hieman pyöristyneet ja suoraan ylös suunnatut.
KAULA:
Kaula keskipitkä ja kaartuva, koiran seistessä ylväästi ylhäällä kannettu.
Koiran ravatessa kaula ojentuu eteen siten, että pään asento on hieman
edempänä.
RUNKO
YLÄLINJA:
Selkälinja on vaakasuora säästä lantioon.
SELKÄ:
Suora, vahva ja keskipitkä, ei lyhyt ja tukeva, eikä notko mikä johtuu
liiasta pituudesta.
LANNE:
Kiinteä ja hoikka, rintakehää kapeampi.
LANTIO:
Hieman viisto, mutta ei koskaan niin jyrkkä, että se rajoittaisi
takaraajojen työntöä.
RINTAKEHÄ:
Syvä ja vahva, mutta ei liian leveä. Syvin kohta on kyynärpäiden
tasalla heti niiden takana. Kylkiluut kaartuvat hyvin selkärangasta
lähtien, mutta kaarevuus vähenee kyljissä mahdollistaen vapaat liikkeet.
ALALINJA:
Vatsaviiva hieman kohoava.
HÄNTÄ:
Tuuheakarvainen ja ketun hännän muotoinen. Hännän kiinnityskohta on aivan
selkälinjan tason alapuolella. Tarkkaavaisen koiran hännän asento on
tavallisesti selän päällä kauniilla sirpin muotoisella kaarella. Koholla
oleva häntä ei kierry rungon kummallekaan puolelle eikä makaa litteästi
selkää vasten. Koiran ollessa levossa on normaalia, että häntä riippuu.
Hännän karvapeite on keskipitkää ja suunnilleen saman pituista
yläpuolella, sivuilla ja alapuolella, jolloin häntä muistuttaa pyöreää
harjaa.
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA:
Seisovan koiran raajat ovat edestä katsottuna kohtuullisen etäällä
toisistaan, yhdensuuntaiset ja suorat. Luusto on luja, ei koskaan raskas.
Kyynärpää sijaitsee hieman ylempänä kuin säkäkorkeuden puoliväli.
Eturaajojen kannukset voidaan poistaa.
LAVAT:
Taakse sijoittuneet ja viistot. Hyvin kehittyneet lihakset ja jänteet
kiinnittävät lavat tiiviisti rintakehään.
OLKAVARRET:
Suuntautuvat taaksepäin olkanivelestä kyynärpäähän, eivätkä koskaan ole
kohtisuorassa alustaan nähden.
KYYNÄRPÄÄT:
Tiiviisti rungon myötäiset, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
RANTEET:
Voimakkaat ja joustavat.
VÄLIKÄMMENET:
Sivusta katsottuna hieman viistot.
KÄPÄLÄT:
Soikeat, mutta eivät pitkät, keskikokoiset ja tiiviit. Varpaiden ja
päkiöiden välit ovat tiheäkarvaiset. Päkiät sitkeät ja paksut. Koiran
seistessä vapaasti käpälät eivät käänny sisään- eivätkä ulospäin.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA:
Takaa katsottuna koiran seistessä takaraajat ovat kohtuullisen etäällä
toisistaan ja yhdensuuntaiset.
REIDET:
Lihaksikkaat ja voimakkaat.
POLVET:
Hyvin kulmautuneet.
KINTEREET:
Kinnerkulma selvä. Kinner matala. Mahdolliset kannukset tulee poistaa.
KÄPÄLÄT:
Kuten etukäpälät.
LIIKKEET:
Luonteenomainen liikunta on sulavaa ja ilmeisen vaivatonta. Koira liikkuu
nopeasti ja keveästi. Näyttelykehässä se tulisi esittää talutin löysänä,
kohtalaisen nopeassa ravissa, jolloin eturaajojen pitkä askel ja
takaraajojen hyvä työntö tulevat esiin. Edestä katsottuna koiran
kävellessä käpälät eivät astu samalle linjalle, mutta nopeuden
lisääntyessä käpälät vähitellen siirtyvät lähemmäksi toisiaan, kunnes
päkiät astuvat rungon pituusakselin alla olevalle linjalle. Kun käpälien
jäljet yhtyvät, etu- ja takaraajat liikkuvat suoraan eteenpäin, kyynärpäät
tai polvet eivät käänny sisään eivätkä ulos. Kumpikin takaraaja astuu
samaan kohtaan kuin saman puoleinen eturaaja. Koiran liikkuessa selkälinja
pysyy kiinteänä ja tasaisena.
KARVAPEITE
KARVA:
Kaksinkertainen ja keskipitkä. Koira vaikuttaa tiheäturkkiselta, mutta
karvapeite ei ole koskaan niin pitkä, että selvät ääriviivat häviäisivät.
Pohjavilla on pehmeää ja tiheää sekä tarpeeksi pitkää tukemaan
peitinkarvaa. Peitinkarva on suoraa ja melko rungonmyötäistä, ei koskaan
karkeaa eikä ulospäin törröttävää. On huomattava, että pohjavillan
puuttuminen karvanlähtöaikoina on normaalia. Siistimmän vaikutelman
aikaansaamiseksi on sallittua trimmata viiksiä sekä karvaa varpaiden
väleistä ja käpälien ympäriltä. Karvapeitteen trimmaaminen muista kohdista
ei ole sallittua ja trimmattu karvapeite on vakava virhe.
VÄRI:
Kaikki värit mustasta puhtaan valkoiseen ovat sallittuja. Monenlaiset
merkit päässä ovat yleisiä, mukaan luettuna monet huomiota herättävät
kuviot, joita ei esiinny muissa roduissa.
KOKO JA PAINO
SÄKÄKORKEUS:
Urokset 53-60 cm (21-23,5 tuumaa) ja nartut 51-56 cm (20-22 tuumaa).
PAINO:
Urokset 20-27 kg (45-60 paunaa) ja nartut 16-23 kg (35-50 paunaa). Paino
on suhteessa korkeuteen. Yllämainitut mitat ovat korkeuden ja painon ylä-
ja alarajat, eikä kumpaakaan äärimmäisyyttä tulisi asettaa etusijalle.
On virhe, jos koira antaa vähääkään liian raskasluustoisen tai
ylipainoisen vaikutelman.
TIIVISTELMÄ:
Tärkeimmät rotuominaisuudet ovat keskikokoisuus, kohtuullinen luusto,
tasapainoiset mittasuhteet, vapaat ja vaivattomat liikkeet,
oikeanlaatuinen karvapeite, rodunomaiset pää, korvat ja häntä sekä hyvä
luonne.
Raskasluustoisuus, ylipainoisuus, rajoittuneet tai kömpelöt liikkeet,
pitkä- tai pörrökarvaisuus ovat virheelliset. Siperianhusky ei koskaan
vaikuta niin raskaalta tai rotevalta, että se toisi mieleen kuormajuhdan,
eikä niin kevyeltä ja heiveröiseltä, että se toisi mieleen pikajuoksijan.
Molemmat sukupuolet antavat erittäin kestävän vaikutelman. Myöskään
yleiset rakennevirheet eivät ole toivottuja, vaikka niitä ei ole tässä
erikseen mainittu.
VIRHEET
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi
suhteutettuna virheen vakavuuteen.
PÄÄ:
Liian kömpelö, raskas tai liian kevyt.
OTSAPENGER:
Liian vähäinen.
KUONO:
Liian suippo, liian karkea, liian lyhyt tai liian pitkä.
PURENTA:
Muu kuin leikkaava.
SILMÄT:
Liian vinot tai liian lähekkäin olevat.
KORVAT:
Liian suuret suhteessa päähän, haja-asentoiset tai eivät tanakasti
pystyssä.
KAULA:
Liian lyhyt ja paksu tai liian pitkä.
RINTAKEHÄ:
Liian leveä, tynnyrimäinen, liian litteä tai heikko.
SELKÄ:
Heikko, notko tai köyry, laskeva selkälinja.
HÄNTÄ:
Selkää myötäilevä, tiukasti kiertynyt, liian liehuvakarvainen, liian alas
tai liian korkealle kiinnittynyt.
ETURAAJAT:
Liian raskas luusto.
Edestä katsottuna liian kapea tai liian leveä rinta.
LAVAT:
Pystyt tai löysästi kiinnittyneet.
RANTEET:
Heikot.
KYYNÄRPÄÄT:
Ulkonevat.
KÄPÄLÄT:
Pehmeät tai haravarpaat. Liian suuret ja kömpelöt tai liian pienet ja
hennot käpälät, käpälien sisä- tai ulkokierteisyys.
TAKARAAJAT:
Suorat polvikulmaukset, pihtikinttuisuus, liian kapea tai liian leveä
takaosa.
LIIKKEET:
Lyhyet, hypähtelevät, epävakaat askeleet.
Kömpelöt tai keinuvat liikkeet.
Ristiinastunta, vinot liikkeet.
KARVAPEITE:
Pitkä- tai pörrökarvaisuus. Karhea tai silkkimäinen karvanlaatu. Muualta
kuin edellä mainituista kohdista trimmattu karvapeite.
HYLKÄÄVÄT
VIRHEET
Urokset yli 60 cm ja nartut yli 56 cm.
HUOM:
Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin
laskeutuneina kivespusseihin
