Siperianhusky

Siberian Husky - Le Husky de Siberie - Yakoot Laika

Siperianhusky on Koillis-Siperiasta peräisin oleva rekikoirarotu. Eri siperialaiset alkuperäiskansat (Tsuktsit , Korjakit, Nenetsit, Jukagirit, Kamstadaalit, Lamuutit jne.) ovat pitäneet rekikoiria tuhansien vuosien ajan. Koska elämä Siperiassa oli hyvinkin eristynyttä, eikä ulkopuolista geenikantaa juuri käytetty, kehittyi tietylle alueelle tietynlainen koirakanta. Eri heimojen koirat erosivat hieman toisistaan mm. raajojen korkeuden, turkin pituuden ja massiivisuuden osilta. Kaikilla oli kuitenkin suunnilleen sama tehtävä; vetää rekeä/saalista (myös toimia metsästäjän apuna) ja pitää seuraa. Siperianhuskyn ystävällinen luonne on siis perua jo muinaisilta ajoilta; Siperianhuskyt ovat hyvin kärsivällisiä koiria lasten kanssa, eivätkä ne osoita aggressiivista/dominoivaa käytöstä ihmistä kohtaan.

Siperianhuskystä tuli virallinen rotu Amerikassa vuonna 1930 ja se sai ensimmäisen rotumääritelmänsä kaksi vuotta myöhemmin. Siperianhusky on siis virallisesti amerikkalainen rotu.

Törkyturpa? Ei, vaan itse itsensä aktivoiva siperianhusky

Siperianhusky on keskikokoinen (urokset max 60cm, nartut max 56cm), nopeasti ja keveästi liikehtivä käyttökoira. Siperianhuskyn liike ilmentää voimaa, kestävyyttä ja nopeutta. Se on ketterä, olematta kuitenkaan liian kevyt tai raskas. Sukupuolileima on erittäin selvä. Siperianhuskyllä on arktisen koiran turkki; se on erittäin tiivis, mutta kuitenkin hyvin helposti hoidettavissa "silittämällä siisti" (ei mene takkuun). Karvanlähtöaikana pohjavilla lähtee ja karvaa riittää vaikka villapaidan tekoon. Siperianhuskyllä on pystyt, hieman kärjistään pyöristyneet korvat. Keskikokoisuus ja suojaava karva ehkäisee korvien paleltumista ääriolosuhteissa. Kun siperianhusky on tarkkaavainen häntä on "sirpillä" (ei kierry "tiukalle" niin kuin esim. suomenpystykorvalla tai "makaa" selän päällä) ja levossa häntä riippuu rentona. Siperianhusky on arktisista rekikoirista kevyin (kuitenkin keskivahva) ja eroaa selkeästi serkustaan alaskanmalamuutista olemalla kevyempi ja sirompi rakenteeltaan. Siperianhuskyllä on kaikki turkinvärit sallittu ja silmät voivat olla siniset, ruskeat tai meripihkan väriset. Keskenään silmät voivat olla eriväriset tai yhdessä silmässä voi olla kahta eri väriä.

Nyt maistuis tutkimusretki

Siperianhusky on luonteeltaan sosiaalinen ja energinen rotu, jossa on hyvin säilynyt alkukantaiset vietit ja vaistot (saalistus, lauma). Se on älykäs, mutta esimerkiksi TOKO koiraksi aikoessa täytyy muistaa maltti ja kärsivällisyys. Siperianhusky oppii nopeasti mutta kyllästyy helposti toistoihin. Monipuolisuus on avainsana kun harrastetaan siperianhuskyn kanssa. Siperianhusky vaatii siis paljon tekemistä (aivotyöskentelyä) ja liikuntaa, eivätkä pelkät lenkkeilyt riitä sille. Siperianhuskyllä ei ole palveluskoiramaista miellyttämisenhalua. Se tekee milloin, missä ja miten itseänsä huvittaa. Siperianhuskyn "riistavietti" vie usein saaliin jäljille, joten se ei ole pihassa irti pysyvää sorttia. Tapauksia on, jossa siperianhusky pysyy ihmisen lähettyvillä jatkuvasti, mutta siperianhuskyn irtipitäminen ei ole sen turvallisuudelle eduksi. Siperianhusky on vahvasti laumakoira, joten se ei ole paras vaihtoehto jos etsit koiraa, jonka täytyy olla ulkona yksin 24/7. Jos siperianhusky on ainoa koira, ihmiset ovat sen lauma. Siperianhusky sopii lapsiperheeseen kun se totutetaan lapsiin heti perheeseen tultuaan (aivan niin kuin muutkin koirat). Siperianhusky on erittäin kiltti koira, joka on kärsivällinen lasten kanssa ja miellyttävä seuralainen. On kuitenkin muistettava, että vaikka siperianhusky on sopeutuvainen rotu, se on rekikoira. Jos mietit siperialaista pelkäksi seurakoiraksi, suosittelen miettimään kahdesti. Rotu on myöskin usein "addiktoiva", helposti käy niin, että lauma triplaantuu yhden vasta kotiutuessa...

Terveys on siperianhuskyn valtti. Rotu on erittäin terve, invalidisoivia sairauksia on erittäin vähän. Pääasiallisesti siperianhuskeilta tutkitaan silmät mm. harmaakaihin varalta, lonkka- ja kyynärniveliä ei Suomessa juuri tutkita, tutkituista suurin osa (yli 97%) on ollut tervelonkkaisia (A tai B asteet). Siperianhusky on säilynyt elinvoimaisena ja terverakenteisena rotuna. Sukusiitosaste on rodulla yleisesti melko matala vaikka muutamat käyttävät sukusiitosta voimakkaastikin yhdistelmissään.

Jos mietit siperianhuskyn hankkimista, suosittelen tutustumaan eri siperianhuskeihin esim. harrastajien ja kasvattajien luona. Mitä useammassa paikassa käyt ennen ensimmäisen lehti-ilmoituksen etsimistä, sitä laajemman käsityksen saat rodusta ja sitä helpommin löydät itsellesi sopivan koiran. Tutustu, kysele ja muodosta oma käsitys. Tutustu myös artikkeliin "Pennun hankinta". Onnea matkaan!